12/16/2018

JOULUKUUN TOUHUJA

Heippa!

Ai että, viikko enään jouluun! Meillä ollut aikamoista joulutohinaa koko joulukuun. 

Tontut muutti meille joulukuun alussa, tonttuovikin ilmestyi Aadan huoneeseen mikä jaksaa ihmetyttää vieläkin, joulukorttikuvat on otettu, kuusi koristeltu, pipareita ja torttuja leivottu...

Tykkään meidän muovikuusen laittaa esille jo ennen jouluaattoa, mutta jos olisi oikea kuusi niin se tulisi vasta juuri ennen aattoa.
Ei hommata taas tänäkään vuonna oikeaa joulukuusta, kun ei vietetä joulua edes kotona. Sen tuoksun vuoksi tosin voisin ottaa, mutta ehkä mie vaan tyydyn siihen, että käyn hakemassa kuusenoksia metsästä... :D

 (voi sitä Aadan onnen määrää kun sai itse laitella palloja kuuseen...)

(mummi nappasi kuvan taikina varkaasta...)

Meillä siis tapana joulu viettää niin, että mennään ensin mun veljen luokse minne kaikki minun sisarukset sitten kokoontuu sekä äiti. Siellä käydään hautausmaalla, saunassa, syödään ja availlaan lahjoja. Illalla sitten lähdetäänkin miehen porukoille loppuillaksi missä on myös sitten miehen täti ja pappa. :) 
Siellä syödään vähän lisää, tervehditään joulupukkia, availlaan lahjoja ja muutenkin nautitaan loppuillasta. :) 

Aadan ainoa toive on ollut, että joulupukki tuo hänelle nuken. Juurikaan muita toiveita hän ei ole esittänyt, joten helpolla on päässyt lahjojen kanssa... 
On ollut tosi kiva kun tänävuonna keksinyt monia hyödyllisiä/tarpeellisia lahjoja leluista lähtien. :)
Voin sitten joulun jälkeen kirjoitella niistä enemmän!

Käytiin tuossa viimeviikolla miehen kanssa joululahjaostoksilla itiksessä ja osallistuttiin ensimmäistä kertaa joulupuu keräykseen. Ajateltiin, että nyt siihen osallistuminen tulee olemaan meidän jokavuotinen juttu. Se ei ole meiltä kuitenkaan paljon pois... 
Se tunne kun tiedetään että niistä meidän hommaamista lahjoista jotkut lapset on niin onnellisia ja että ne menee oikeasti tarpeeseen. Enemmän mitä me oltaisiin jos itsellemme ostettaisiin sillä pienellä rahalla jotain. 
Toivon, että jokainen joka siihen pystyy osallistumaan niin osallistuisi. ♥

Aadallakin alkaa tällä viikolla alta kahden viikon joululoma päiväkodista. 
Ihanaa kun ainakin juuri tällä hetkellä näyttää siltä, että talvi oikeesti olisi tulossa niin pääsee vaikka pulkkamäkeen yhdessä koko perhe ku miehelläkin alkaa odotettu parin viikon loma. :) 
Pääsee myös Aada tekemään lumiukkoja kun kovasti niitä haluaisi väkertää, toki riippuen siitä onko tässä hyviä suojakelejä... :D

Mutta tässä oli pieniä höpinöitä taas, kiitos että jaksoit lukea! 
Kivaa maanantaita juuri sinulle! ♥


                                                                                                                                 - nella







12/03/2018

MEILLE TULEE VAUVA ♥

 Heippa!

Taas pitkästä aikaa... 

Meillä tää syksy on ollut aikamoista hulluutta. 
Aada aloitti päiväkodin syyskuussa ja ensimmäinen viikko meni hänen kanssaan siellä tutustuessa jotta saatiin uudessa päiväkodissa päivät käyntiin pehmeästi. 
Päiväkoti on alkanut rullaamaan todella hyvin! :) 

Seuraavalla viikolla mie sitten plussasin. Kyllä, meille tulee toukokuussa vauva. ♥ 
Toivotaan, että kaikki menee loppuun saakka hyvin :) 

Raskaus on oikein odotettu ja toivottu juttu ollut!
 Mutta mitä tää alkuraskaus ollut niin ei ole ollut toivottu... 
Mulla alkoi muutama päivä plussauksen jälkeen aivan järkyttävän huono olo. Kaikki kävelemiset, touhuumiset, ihan perus kotiaskareet toi hirveän huonoa oloa. joten mulla alkoi pääsääntöisesti makaaminen sohvalla/sängyllä. Tuota kesti ehkä viikon kunnes mulla alkoi aivan järkyttävät oksentelut. 
Mulla oli viikottaisia jaksoja kun joku ruoka esim nakkisoppa meni alas todella hyvin ja sitä saatoinkin syödä monta lautasellista koska mikään muu ei sisällä pysynyt. Lopulta sekin alkoi tulemaan ylös samantien kun sitä söi. Seuraavaksi oli mustikkakeitto, sekin alkoi lopulta tulemaan ylös...
Pikkuhiljaa mun ruokavalio mitä pysyi alhaalla niin pieneni pienenemistään.

Hanasta en voinut juoda vettä, koska oksensin sen samantien... 
Jaffa meni alussa alas, mutta lopulta sekin alkoi tulemaan ylös... 
Lopulta jouduttiin alkamaan ostaa kaupasta mulle lähdevettä erikseen, koska sitä pysyi pieniä määriä sisällä jos pysyi. 

Ensimmäisen kerran keskiviikkona lokakuun alussa jouduin lähtemään päivystykseen viiden päivän oksentelun jälkeen, jolloin ei ollut nesteet eikä ruuat pysyneet sisällä. Mulle tiputettiin perus ringeriä, mutta huono olo jäi päälle silti ja jatkoin kotona oksentelua illalla. Samaisella reissulla mulla myös huomattiin pissatulehdus mihin sain sitten antibiootin. Mulla koko kuurin aikana kerran pysyi antibiootti sisällä ja muut päivät se tuli ulos. Onneksi tosin lääkettä imeytyi sen verran aina ennen oksentamista, että pissatulehdus saatiin hoidettua.
 Seuraavana päivänä hakeuduin jo uudestaan koska olin oksennellut koko päivän eikä mikään ollut sisällä pysynyt. Sieltä lähettivät sitten kotiin, koska olin edellisenä päivänä saanut tiputuksen. Käskettiin tulemaan seuraavana päivänä uudelleen jos antibiootti tai nesteet ei pysy sisällä. Mie turhauduin siitä niin paljon, että päätin sitten kitua mielummin muutaman päivän jotta minut sit otettaisiin tosissaan. 
Oksentelua jatkui seuraavat 2 päivää yhteen soittoon ja sunnuntaina jouduin hakeutumaan lopulta uudelleen koska olin vaan niin loppu varsinkin edellispäivän 20 oksentelu kerran jälkeen. 
Silloin mulle tiputettiin sitten Normafundinia ja sen jälkeen olo oli kun taivaassa! 

Oksentelua oli tuon edellisen tiputuksen jälkeen paljon vähemmän mitä ennen sitä, mutta huono olo vain jatkui. Siihen lisäksi oli alkanut tulemaan leposykkeestä korkea ja hengästyin olohuoneesta vessaan kävellessä. Sain neuvolan kautta lopulta lähetteen äitiyspolille, missä he sitten määräsi multa ottamaan kilpirauhaskokeet.
Noh, kilpirauhas arvot mulla oli sitten ihan päin honkia, oli liikatoiminnan puolella. Oireita piti seurailla ja lähteä sitten päivystykseen jos pahenee. 
Samaisena päivänä arvojen selvittyä jouduin illalla lähtemään taas jälleen päivystykseen, koska meinasin muutamaan otteeseen pyörtyä. Siellä mulle iskettiin lätkät ja seurailtiin monitorista. Lopulta jouduin jäämään osastolle yöksi, koska arvot oli huonosti ja mietti myös oireiden perusteella että olisiko mulla veritulppa. Mulle laitettiin varuiksi Klexane illalla ja seuraavana aamuna. 
Seuraavana päivänä osastolla mut sitten laitettiin echoon, mutta sieltä ei löytynyt onneksi tulppaa tai mitään muutakaan ja lääkäri totesi kaiken oireilun olevan kilpirauhasen liikatoiminnasta johtuvaa. Tyrazol lääkitys aloitettiin sitten siihen. 

Muutama päivä lääkityksen aloituksen jälkeen, jouduin lähtemään taas hakemaan apua päivystyksestä oksenteluun. Mulle tiputettiin taas Normafundinia, sillä se auttoi suht hyvin edelliselläkin kerralla. Lääkäri myös määräsi mulle Postafen pahoinvointi lääkkeen. 
Sitä aloin ottamaan aina aamusin ennen sängystä nousua. En oikee päässy kärryille, että oliko siitä mulle apua vai ei. Söin sitä yhden levyn verran ja sen jälkeen en enää käynyt hakemassa sitä lisää. 

En muista oliko tuon jälkeen vielä reissuja päivystykseen oksentelun vuoksi. Jotenkin mennyt koko syyskuu ja lokakuu ihan sumussa joten en ihmettele jos jonkun reissun unohdan... :D 
Mutta koko lokakuu oli yhtä päivystyksessä ravaamista kerta toisensa jälkeen... 

Pikkuhiljaa kun Tyrazol alkoi vaikuttamaan liikatoimintaan niin mun olokin alkoi huomattavasti helpottamaan. Ainakin uskon, että liikatoiminnan oireet vaan pahensi mulla tota oksentelua. Oksentelu ei ollut enään rajua, mutta se jatkui kuitenkin. 
Pikkuhiljaa mulla alkoi pysymään lähdevesi sisällä ja pieniä määriä ruokaa. Omenasta on tullut mulle pelastus, se ei oo kertaakaan edes yrittänyt tulla ylös. :D 

Kaiken tämän aikana multa lähti painoa 10kg alle kuukaudessa. 

Tällä hetkellä tilanne on sellainen, että multa saatiin lopetettua Tyrazol kokonaan, ennen joulua on vielä kontrolli labrat siihen liittyen, että pysyykö arvot hyvinä vai alkaako huononemaan ilman lääkitystä. Painoa oon n 3kg saanut takaisin, mutta edelleen sen -7kg miinuksella. 
Edelleen mulla päivät koostuu suurimmaksi osaksi siitä, että makaan sohvalla koska liiallinen rasitus alkaa tuomaan todella huonoa oloa ja sitten halailenkin pönttöä. 
Onneksi kuitenkaan ei ole enään niin pahaa pahoinvointi, että joudun kirjaimellisesti makaamaan  sängyssä aamusta siihen saakka kunnes alan nukkumaan toisinkun tossa pahimmassa vaiheessa. Eikä mun onneksi tarvii enää ravata tiputuksessa. 

Oon niin kiitollinen siitä, että mulla ollut ihana tukijoukko ympärillä jotka tsempannut ja auttanut siinä missä pystyy. En olis mitenkään selvinnyt yksin, en mitenkään. 
Mieheni varsinkin ollut suurin tuki ja turva, kelle itkenyt monta kertaa että en vaan jaksa enään haluan vaa luovuttaa. Jotkut päivät olleet meinaan niin epätoivoisia... 
Onneksi nyt alkaa pikkuhiljaa menemään vointi parempaan suuntaan! 

Np- ultra meillä oli tossa lokakuun lopulla ja siellä oli kaikki hyvin. :) 
Rakenneultra meillä tulee olemaan vielä ennen joulua jolloin saadaan toivottavasti selville tuleeko Aadalle sisko vai veli! :) Tällä hetkellä on menossa RV 17+3. 

Yritän tässä oman jaksamiseni puitteissa kirjoitella raskauskuulumisia ja siitä miten tuleva isosisko sisäistänyt asian, että hänelle tulee toukokuussa pikkusisarus. :) 

(onnellinen tuleva isosisko. ♥)

Saa laitella postaus ehdotuksia jos on ideoita! :) 

Kiitos, että jaksoit lukea! ♥ 

                                                                                                                                 - nella

RASKAUSKUULUMISET RV 22